Woorden: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukas. Kylmä Tila. Te Ette Tarvitse Minua.

Selin hiilikasaan seison,
sisaan katselen
ja mietin
sita mita ole en

kaiken tiedat, teet ja osaat
minua paremmin
niin mina luulen ja pahoin epailen
te ette minua, vaan mina teita tarvitsen

aavistin, etten koskaan
en ikina, milloinkaan
mina pysty
taman parempaan

kaiken sen, minka taalla
lapset, mina teille tein
neuvoja annoin
ja suojelin
en korjata voi, mita tuhosin

hiuksesi
kampaan kauniiksi
taakse korvasi
taman kerran viimeisen

yllesi
talvitakkisi
kylman suojaksi
autan kerran viimeisen

silmani ma suljen,
teidat aikuisina naan
onko hyva, etta tanne jaan?

jos kaikki onkin harhaa,
unikuvaa vaan
olenhan lapsi
kahden vanhemman
joilla lasta ei saisi olla ollenkaan

hiuksesi
kampaan kauniiksi
taakse korvasi
taman kerran viimeisen

yllesi
talvitakkisi
kylman suojaksi
autan kerran viimeisen

rakas lapseni
kulje kanssani
viela hetken viimeisen

anna anteeksi,
olen vaivaksi...
en ole pitkaan aikaan
ollut enaa oma itseni